'Menninkäinen on pieni tai hyvin pieni pimeästä pitävä olento, joka muistuttaa
peikkoa ja keijukaista. Sana menninkäinen tulee muinaisgermaanin muistoa
tarkoittavasta sanasta. Menninkäiset liikkuvat vain öisin, sillä ne eivät välttä-
mättä kestä päivänvaloa. Suomessa niiden liikkeistä on tehty lukuisia epätark-
koja havaintoja, ensimmäinen Tampereen lähistöllä vuonna 1892. Menninkäi-
sistä on monia erilaisia kuvauksia, mutta usein ne ovat vieraita ja outoja olen-
toja, joiden motiivit ovat ihmisille tuntemattomat. Ensimmäisen luotettavan ha-
vainnon esitti helsinkiläistynyt tutkimusmatkailija Mikael Blake vuonna 1956.
Matkoillaan hän taltioi pienen määrän menninkäisen sylkirauhasten erittämää
ainetta sekoittamalla sitä kieleensä. Pian sen jälkeen Blake katosi, ja vuonna
1975 hänet julistettiin virallisesti kuolleeksi. Postmodernissa lastensadussa
kerrotaan, että unessa Blake näki tapaamansa "erityisen mustan menninkäi-
sen" toistamiseen. Kerrotaan hänen puraisseen ja sylkäisseen ulos kielensä,
joka asettui kolmeksi hopeiseksi vaasiksi. Aamulla 2.10.2007 niiden merkitys
lakkasi olemasta.'
   
 
Wikipedia: Menninkäinen