tiistai, 28. helmikuu 2006
Kirjallinen olotila XXI
iltakävelyn päätteeksi
hän lysähti maahan
ja näki vihreää:
ruohon ja
ihmisistä rakennetun kaupungin
läpi kiemurtelevan joen
sihinän siivekkään
planeetan ja sen
elämää puskevan vetypallon
ja alkuräjähdyksen
joka oli myös loppu ja
sen mitä se ennakoi
että jostain tuli jotain
ja kaikesta kaikki
(eikä mistään mitään)
iltakävelyn päätteeksi
hän lysähti maahan
ja näki vihreää
ja näki [ ]
ja tunsi olonsa erittäin yli
kävellyksi
(4. versio)
Kommentit